Kirpparilöytöjä 80- luvun alusta

Pikkuhiljaa kun on noita kotona vielä olevia leluja saanut tänne niin on ruvennut tulemaan lapsuudessa kirppareilta hankittuja lelujakin löytymään tänne esiteltäväksi. Itse olen käynyt kirppareilla, myyjäisissä, huutokaupoissa, jne..lapsesta asti äidin tai tädin kanssa. Äiti ja täti etsivät lähinnä astioita, itse ostelin leluja, kirjoja ja lehtiä ja sitten teini- iässä vaatteita, kasetteja/ levyjä ja muuta.

Vielä tuolloin 80- luvulla kirpparithan ei olleet mikään IN juttu. Kirppareita pitivät joko järjestöt kuten Pelastusarmeija tai sitten niitä järjestettiin myyjäisten yhteydessä joissa koululuokat, urheiluseurat ja yhdistykset keräsivät rahaa. Löytöjä teki helposti ja tavara oli halpaa, vanhaa käytettyä tavaraa kun pidettiin lähinnä roskana. Lapsuuden kaverin isä oli kuorma- autoilija ja hän vuokrasi siirtolavoja. Muutamankin kerran päästiin mukaan kaatopaikalle kun sinne vietiin kuormaa. Tuolloinhan sinne sai viedä ilmaiseksi tavaraa eikä ympärillä ollut aitaa tai ketään vahtimassa paikkaa joten sieltä myös pystyi ottamaan ihan vapaasti mitä halusi. Ette usko miten paljon hyväkuntoista tavaraa heitettiin tuolloin surutta pois. Keväisin kaupunki järjesti romunkeräystä hankkimalla siirtolavoja asutusalueille, meidänkin naapurustossa taisi olla kolme parhaimmillaan ja ne oli aina kukkuroillaan tavaraa. Ja me lapset tietenkin etsittiin sieltä "aarteita". Vihkoja, kirjoja, sarjakuvalehtiä, majoihin kalusteita, jne...löytyi. Mistään kierrätyksestä oltu kuultu mitään, samalle lavalle vaan vanhat vaatteet, kirjat, kalusteet, katkenneet sukset, polkupyöränraadot, oksat ja muu puutarhajäte.

Haitarikissa on ostettu paikallisella yläasteella joskus 80- luvun alussa järjestetyltä kirpparilta. Hintaa ei ole voinut olla montaa markkaa, varmaan ollut pennejä. Kissa on teipattu koska se oli jo ostettaessa pikkuisen halki ja on nyt sitten lopulta katkennut. Todella paljon leikitty ja pidetty lelu, oli leikeissä oikeana kissana ja pyörien ansioista sitä pystyy vielä taluttamaankin. Käsittääkseni kotimaista tuotantoa.

Nallekin on jostain kirpparilta. Reppana tarvitsee pesua, saumojen kokoon kursimista ja toisen silmän.

Ja lähestyvän joulun kunniaksi siskon yksi joululahja 80- luvun puolenvälin tienoilta.

Lumikki. Tämän mukana tuli kaksi kääpiötä ja kooltaan Duplojen kokoisia ja muotoisia palikoita. Ei mitään hajua kenen valmistama. Lumikkikin on kovin reissussa rähjääntynyt.
Samana jouluna kun sisko sai tämän itse sain Western Barbien ja Kenin. Hyvin loppuunleikitty Barbie onkin jo esitelty, Kenin ostin syksyllä netin kautta uudelleen.

Talvinen kirppislöytö

Eilisen nopean kirppiskierroksen satoa.

Talvisiin ulkoleikkeihin kelkkajengi ja mäkihyppääjä. Itselläni oli lapsena vastaavat, kelkka vaan oli punamusta ja mäkihyppääjä punainen harmailla suksilla.

Transformers- more than meets the eye

Tällä kertaa postauksen aiheena on yksi lapsuudessa 80- luvun puolivälissä Sky Channelilta seurattu sarja: Transformers. Oikeastaan jo keväällä löysin kirpparilta roinalaatikkoa penkoessa yhden 80- luvun figuurin:

Nopea nettisurffaus tuotti tulokseksi kyllä yhden Transformers tunnistussivun: http://www.transformerland.com/identify-transformers.html mutta tuolta en tätä löytänyt. Eli muitakin tunnistussivuja hakemaan.

Sinänsä jännä juttu että vaikka englanninkielen taito ei tuolloin 9-12 vuotiaana ollut loistava niin ihan hyvin sitä on ymmärtänyt mitä noissa piirretyissä tapahtui ja kesti juonessa mukana. Kun noita piirrettyjä sitten katsoi aikuisena uudelleen niin ihan oikein oli ymmärtänyt.

Ja se ohjelma josta Transformersia (sekä muita piirrettyjä kuten He- Mania, Carebearsia, Popplesia, Jem & The Hologramsia, MASK: ia...) katsottiin oli Sky Channels Fun Factory. Ja löytyipä nyt nimikin yhdelle sarjalle jota tykkäsin katsoa ja jonka nimi on ollut hukassa: Jayce and The Wheeled Warriors

Mutta takaisin leluun. Hamalla 90- luvulla kun tälläisiä vanhoja "romuja" sai kirppareilta puoli- ilmaiseksi hankinkin usean Transformersin kokoelman sekä lähes kaikki täällä ilmestyneet sarjakuvalehdet. (Kun en lapsena noita koskaan saanut vaan piti tyytyä kaverin leluilla leikkimään). Möin ne kyllä myöhemmin rahapulassa sitten huuto. netissä ihan kiitettävään hintaan pois. Eikä tilakaan riitäisi säilyttämään ihan kaikkea.

Vanhoja piirrettyjä seuranneena sekä tuota sarjakuvaa lukeneena en pysty katsomaan uusia Transformers- elokuvia. Bumbelbee EI ole mikään urheiluauto vaan kuplavolkkari! (Samasta syystä Ryhmä X elokuvat tökkii vaikka ovat hyvin tehtyjä, niissä kun ei noudateta alkuperäistä tarinaa).

Heppakirjoja 70- luvulta

Viime aikoina kyllä on tullut hankittua reilulla kädellä mm. lapsuuden Barbieita ja oheistavaroita mutta ne saa nyt odottaa vuoroaan (kuten niin moni muukin esittelyä odottava juttu). Nimittäin perjantaina paikalliselta hyväntekeväisyyskirpparilta löytyi kasa 70- luvun nuortenkirjoja. Seassa oli jonkun verran hevoskirjoja joita tottakai piti ostaa.

Melkeinpä kaikki minulla jo on noista ostoksista mutta huonokuntoisina, lähinnä kirjaston poistokirjoina.Nyt sitten sain uudet kappaleet lähes lukemattomina versioina eurolla kappale! Hyllyyn jäi vielä iso pino mm. Merri Vikin Lotta- kirjoja. Joku on tainnut urakalla siivota "arkistoja", aikaisemmin kun löysin 70- 80- lukujen taitteen Hevoshulluja sekä vuoden 1978 albumin aivan priimakuntoisena.

Yksi suurimmista suosikkikirjasarjoistani silloin nuorena hevoshulluna. Jennin kesäystävät olikin puuttunut kokoelmista, muut sain nyt korvattua hyväkuntoisilla kirjoilla.

Tätä sarjaa kirpparille jäi loput osat, ne minulla kun oli jo ihan hyväkuntoisina. Hyvin hämärästi muistan tästä tehdyn englantilaisen tv- sarjan Follyfoot joka täällä näytettiin nimellä Ratsutilan nuoret. Ja eikun Youtubesta katsomaan: Follyfoot

Jutta- sarjaa onkin tullut vastaan useinkin, siitä kun on otettu uusintapainoksia vielä 90- luvullakin. Nämä kirjat puuttui.

Englantilaisten kirjojen lisäksi löytyi sitten myös ruotsalaista tuotantoa, iki- ihania Bess kirjoja. Nämäkin kirjat oli jo hyllyssä mutta nyt sain vaan parempikuntoiset versiot.

Mustarastaat- sarjaan törmääkin harvemmin. Nytkin oli vain tämä yksi kirja.

Aikamoinen määrähän noita heppakirjoja sekä muita nuortenkirjoja on tullut säästettyä ja hankittua. Ovat oikein hyvää lukemista jos ja kun ei jaksa keskittyä mihinkään "vaativampaan" mutta kaipaa ajanvietettä. Kirppareilta ja jonkin verran esimerkiksi huuto. netistä noita puuttuvia kirjoja on tullut hankittua, harvemmin vaan enää tulee vastaan näin mahtavia löytöjä. Lähinnä vain Polluxin kirjoja tai Merja Jalon uutta tuotantoa.

Hevoskirjojen ohella silloin joskus hamalla 80- luvulla Kolme Etsivää- kirjat olivat minun suuri suosikkisarja jonka kirjoja tuli luettua yhä uudelleen ja uudelleen. Lähes koko suomennettu tuotanto on hyllyssä tallessa.

Jos näistä hevoskirjoista puhutaan minulla on yksi suuri haave: löytää jostain 80- luvun TV- sarja Moon Jumperin pohjalta kirjoitetut kirjat:  Moon Jumper .Ei ihan helppo juttu. Ja voi kun löytäisi tuon sarjankin jostain. Meillä OLI se nauhoitettuna kun se tuli n. 86-87 telkkarista (sekä Sky Channelilta että ihan Ylen esittämänä) mutta niiden päälle on jo aikoja sitten nauhoitettu jotain muuta. Välillä miettii että kuinkahan moni jolla tuo olisi ollut VHS: llä on vaan viskannut vanhanaikaiset nauhat roskiin "kun eihän näillä kukaan tee enää mitään". Ja jatketaan noista vanhoista VHS nauhoituksista. Monelle ne on vain vanhanaikaista romua mutta toiselle ne saattaa olla suurikin aarre. Itse kun en voi sietää että esim. Disneyn hahmot, Peppi, Smurffit, Kolme muskettikoiraa, jne.. puhuu suomea en ole noita DVD: inä hankkinut vaikka niitä saakin. Jonkun verran on tallessa omia vanhoja nauhoituksia jotka saa muutettua digitaliseen muotoon mutta olisin kyllä enemmän kuin onnellinen jos löytäisin "emme puhu suomea" versiot lopuistakin lapsuuden suosikeista. Vaikka sitten itse telkkarista nauhoitetut.

Lapsuuden kadonneiden lelujen metsästystä,osa 1

Suurin osa allekirjoittaneen (sekä siskon) leluista päätyi eteenpäin joko niin että ne annettiin tutuille ja sukulaisille tai sitten ne viimeistään teini- iässä tuli myytyä kirpputorilla pois. Nyt sitten on tullut yritettyä muistella mitä kaikkea sitä olikaan.

Yksi varhaisimpia lelumuistoja jotka liittyy siihen että itse muistan toivoneeni jotain tiettyä lelua oli Matchboxin kenkätalo.

http://www.flickr.com/photos/moonbunnysphotos/3371630455/

Sain sen joululahjaksi sitten ja sellainen hauska muisto tähän liittyy että tuolloin isä oli nauhoittanut c- kasetille meidän joulunviettoa ja melkoinen hihkuminen kuuluu nauhalta kun tämä löytyy paketista. Tästä on minulla jäljellä vielä yksi ruskea tuoli, kaikki muu on annettu/ myyty pois.Viime kesänä pyörittelin kirpparilla sekalaisia leluja sisältävästä lootasta löytynyttä liukumäkeä mutta ostamatta jäi liian kovan hintapyynnön takia.

Sitten minulla oli pöllökello.

http://www.etsy.com/listing/76647389/vintage-70s-toy-tomy-teaching-owl-answer

Jotenkin vaan muistelen että värit olivat erilaiset. Eteenpäin annettu tämäkin.

Hieman lyhyenlaiseksi jää nyt tämä postaus, vinttikammarissa odottaa kuvaamista ja esittelyä säästyneet lelut.

Pussillinen lelumuistoja sekä muita löytöjä

Tässä muutama viikko sitten löytyi kirpparilta muovikassillinen muovisia "rakennuspalikoita". Samoja joita minulla oli lapsena ja sellaisia joita oli päiväkodissa kun olin eskarissa. Välillä oikein hämmästyy kun vastaan tulee jotain joilla on itse leikkinyt hamalla 70- luvulla.Varsinkin noita alempia palikoita kun löytäisi lisää.

Ihan kaikki löydöt ei sentään ole olleet leluja. Ihan tarpeellistakin on löytynyt kuten toimiva oranssi keittiövaaka. Kontista, hintaa vain 3€. Myyjä toi sitä hyllyyn juuri kun olin siellä ostoksilla ja pakkohan se oli samantien saada. Varsinkin kun väri on juuri sitä mitä haluan keittiöön eli oranssia. Samalla reissulla löytyi myös satsi punaisia Sarviksen astioita (lautasia, kermanekka, sokerikko ja munakuppeja) sekä puoleen hintaan pari hevoskirjaa. Tytöille löytyi Brion mäyris.

Kuopion suurkirppikselläkin tuli käytyä viikko sitten. Mukaan löytyi muutama Barbie, Barbieille vaatteita, huonekaluja ja auto sekä pari hevosta. Viisi My Little Ponyä. Klassikkokirjoja lapsille kuten pari Eemeliä. Retropussilakana ja Aarikan metallipurkki. Oli vaan outoa kun myyjiä oli niin vähän. Olivat tälläkertaa muuttaneet systeemiä niin että paikka piti varata etukäteen ja ottivat vain 150 myyjää. Normaalisti kun myyjiä on niin paljon että hyvä kun siinä torilla mahtuu kulkemaan.

Keppihevoset, lumihevoset, puuhevoset ja vihkotallit

On ollut niin kiireistä että koko blogia ei ole edes ehtinyt miettiä.

Mutta nyt asiaan. Tosin tulee aika kuivakka postaus ilman kuvia. Koska silloin kun täti oli nuori valokuvia kuvattiin kinofilmille johon mahtui 12-36 kuvaa, yleensä 24 ei ihan joka asiasta räpsitty kuvia. Tähän kategoriaan kuuluu allekirjoittaneen keppihevoset. Sen tiedän että jossain arkistojen kätköissä pitäisi olla kuva jossa allekirjoittanut poseeraa ratsastuskypärä päässä keppihevosen "selässä" mutta koska vain hevoskuvat ovat kansioissa ja muut kuvat mikä missäkin ei sitä ole löytynyt.

Hevoshullut tytöthan tunnetusti leikkii hevosleikkejä. Keppihevosia on ollut varmasti jokaisella. Talvisin rakennettiin lumihevosia joilla ratsastettiin pitkiäkin aikoja. Onnekkailla oli puuhevonenkin. Vihkotalleja, noita virtuaalitallien esimuotoja on varmaan myös moni 80- 90- lukujen hevoshullu harrastanut.

Minulla keppihevosia oli yhteensä 5. Neljä oli tehty vanhoista parittomista sukista, ei tosin villaisista vaan paksuista froteesukista. Yhdelle olin ommelllut pään tilkuista. Varsina oli mm. haravan varsi, jääkiekkomaila ja lasten suksisauva. Tallina oli liiterin yksi "huone". Meidän kotitalo kun oli vuonna 1938 valmistunut niin pihalla oli tuon ajan rakennuksille tyypillinen piharakennus jossa on kaksi varastohuonetta ja keskellä huussi. Sinne rajattiin kaverin kanssa karsinat tiilistä, tehtiin hevosille nimikyltit ja ruusukkeita. Koulussa tehdyt tossupussi ja pyykkipoikapussi olivat harjapusseina. Tuolloin ei vielä oltukaan kuultu harjapakeista vaan "isoilla tytöillä" keillä oli hoitohevoset oli jokaisella harjapussi jossa kuljettivat harjat ja mahdolliset kypärän tallille. Karsinoissa oli kuivia lehtiä puruna.

Sulan maan aikaan hevoset olivat kovassa käytössä. Kenttänä meillä oli vanha perunapelto joka muodosti juuri sopivan suorakaiteen keskelle pihaa. Esteitä rakennettiin ja pihaa kiersi maastoesterata. Kyllä oli kova kunto kun päivät pitkät juostiin ja hypittiin hevosten kanssa.

Suitsia tehtiin koulussa käsityötunneilla sellaisella punaisella "haarukalla" trikookuteestä punomalla.

Ja kun silmä vältti (eli oltiin kaverin kanssa oikealla tallilla) pikkusisko kävi kaverinsa kanssa salaa leikkimässä. Tarkasti pistivät kaiken paikoilleen ettei vaan oltaisi huomattu mitään.

Kun ensin itse ja sitten pikkusisko joka sai lopulta periä hevoset ei enää nillä leikkinyt annoin ne naapurin tytölle joka vuorostaan antoi ne taas nuoremmalle naapurintytölle.

Puuhevonenkin minulla ja siskolla oli mummolassa. Tosin hienoimpiin verrattuna aika karu: pieneen sahapukkiin ukki teki laudasta pään. Hieman mallia kirahvi ja kulmikas mutta ei haitannut kun sillä oli suu johon sai kuolaimet. Ruosteiset jotka löytyi meidän kotoa vintiltä, vanhan kengän lisäksi ainoa konkreettinen muisto että isän enolla oli työhevonen vielä 70- luvun alkuun asti. Vartalona oli rungon ympärille sidottu vanha superlon- patjanpala. Tästäkään ei kuvaa ole.

Kovin innokas vihkotalleilija en koskaan ollut. Tallillisen hevosia kyllä tein mutta "tarinan" kirjoittaminen ei oikein ottanut tuulta alleen.

Jatkoa lelupusseille

Taas yksi 50 centin pussukka. Tuli ostettua oikeastaan vain tuon Baby Snookumsin "hoitoalustan" takia. Mutta onhan tuossa Legoja, nukkekotiin väkeä, leluhevoselle satula ja pari Barbien harjaa sekä 1/6 kokoiselle nukelle sukelluslasit.

Lelupussit

Jokainen säännöllisesti kirpputoreja kiertävä ei voi olla törmäämättä erilaisiin lelupusseihin. Toisinaan miettii mitähän sen pussin kokoajan mielessä on liikkunut kun samaan pussiin sotketaan iloisesti vähän kaikenlaista. Pikkuautoja, legopalikoita, nukenvaatteita, movieläimiä, hampurilaisravintoloiden kylkiäisleluja ja sekalaista rihkamaa. Itse tutkin kyllä tarkasti pussit koska toisinaan niissä saattaa olla ihan puhtaan roskan seassa todellisia aarteita mutta takuulla ne möisivät paremmin jos autot olisi yhdesä pussissa, eläimet toisessa jne...

Mutta viime aikoina on kyllä tullut vastaan mielettömän hyviä pusseja.

Koko tämä satsi oli vain kympin josta tennarit 5€ (kuin uudet, Visionin)

Lelupussien sisältönä olikin sitten:

My Little Pony Secret Surprice poni Secret Star! Ensimmäinen kerta kun törmään näihin poneihin.

Länsi- Saksalaisia kumieläimiä, yksi näköjään unohtui lähikuvasta.

Muovisia koiria. Siskolla ja kaverillaan oli näitä iso lauma 90- luvun alkupuolella.

Siinä mielenkiintoisimmat.

Viime perjantain kirppiskierros toi saaliiksi VHS kasetteja, kolme kappaletta eurolla. My Little Pony DVD: n kahdella ja pienen My Little Pony pehmon eurolla. Shellyt 0,50€/ kpl ja nukeille sopiva rullalauta 0,20€.

Jostain kun vielä löytyisi nuo My Little Pony videot englanninkielisinä.

Kirppistelyjen satoa

Kiireistä kevättä ollut, ei ole juuri ehtinyt koneella olemaan. Kirppiksiä on kierretty kuitenkin ahkerasti, osin ihan tarpeellisia juttuja kuten lasten kuravaatteita etsimässä. Muutamia kivoja juttuja leluihin liittyen on kuitenkin vastaan tullut.

Plaston lelupuhelin, kierrätyskeskuksesta 20 centtiä. Nämä vanhat kotimaiset lelut on aina mukavia löytöjä.

Poneja Kontista, 0,50- 1€/ kpl.

 Niin ihanan suloiset ponivarsat, kuntokin erinomainen.

Sekalainen lelupussi Kontista, 50 centtiä. Nukkekotiin ukkoja, Playmobil- hahmo, kaksi Mattelin vauvaa, Duplo- possu ja My Little Ponyjen tuttipullot. Hyvä löytö, nukkekotiin kun on nykyään hirmu hankala löytää kirppareilta (ainakaan kohtuuhinnalla) kalusteita ja noita ukkoja. Jonkin verran omia kalusteita on vielä jäljellä mutta paljon tarvitsee lisää ennenkuin nukkekodit on kalustettu. Kaupoistakin on hävinneet käytännössä kaikki minun lapsuudessani vielä myynnissä olleet muiden kuin Lundbyn valmistamat nukkekodinkalusteet. "Aitoja" Lundbyn kalusteita ei meillä ollut kuin tiskipöytä, muut oli muovisia halpiksia. Jotka kuitenkin kesti lasten leikkejä hieman noita hienompia ja kalliimpia paremmin. Toisinaan näkee mm. Lidlissä puisia kalusteita jotka on sitten ihan hassun kokoisia; liian isoja nukkekotiin mutta liian pieniä Barbien kokoisille muotinukeille.

Lauantaina olisi tuolla naapurikunnassa kirppu/ rompetori. On vaan luvattu aika huonoa keliä, saas nähdä viitsiikö lähteä. Tiedä mitä löytöjä siellä olisi odottamassa.

My Little Pony showstable

Tässäpä tämä ponitallini. Ovet on jossain arkistojen kätköissä, samoin viirit. Aidat ja ikkunalaudat on sentään löytyneet. Esteestä löytynyt toinen kannatin ja puomi. Ruusukkeet ja pokaali edelleen ties missä. Ainiin, olihan tässä sänkykin mutta se on myyty kirpparilla pois aikoja sitten kun eihän ponit sänkyä tarvitse. ;) Paljon leikitty ja kellastunut. Syntymäpäivälahjaksi saatu, oli todella mieluinen lahja kun sai "oikean" tallin pahvilaatikkoon sen aikaisilla taidoilla tehdyn tilalle.

Ja pakko laittaa tämäkin kuva. Noita ihania pehmotarroja! Onneksi niitä tuli liimailtua tähän talliin sekä sellaiseen pieneen punaiseen muovi"lipastoon" joka on edelleen tallessa eli tarratkin on tallessa.

Ja viimeiseksi se mitä on löytynyt siskon Grooming Parlourista, tarroilla koristeltuna tämäkin.

Hevosia

Barbieista ja Daisyistä onkin hyvä jatkaa olennaisesti lapsuuden muotinukkeleikkeihin kuuluneeseen asiaan eli hevosiin. Lapsuuden hevosista minulla on tallella vielä 5, enimmillään niitä oli yli 10 (plus My Little Ponyt kaupan päälle). Vanhimpia en ole vielä ehtinyt kuvaamaan, ensimmäinen minkä olen saanut on sellainen perus samettipintainen. Tummanruunikko väriltään ja se on ostettu markkinoilta joskus 70- luvun loppupuolella.

Tässä kuitenkin uusin lapsuuden hevosista.

Kyprokselta omilla rahoilla ostettu, vuosi oli 1987. Toisen takasen kavio puuttuu, se on aina irronnut tosi helposti kuten monella näillä "nivelletyillä" hevosilla. Kyllä se jossain arkistojen kätköissä on, pitää varmaan liimata pikaliimalla että pysyy mukana. Hevonen tuli vihreässä laatikossa jossa luki Fleur. Olisiko sitten ollut Fleur- muotinuken hevonen? Pitää pikkuisen penkoa kuva- arkistoja, minulla nimittäin on kuva kuinka tämä heppa tyylikkäästi ravaa hotellihuoneen parvekkeella laatikkonsa edessä. Satulaa on hieman saksittu, minua ärsytti suunnattomasti kun näillä leluhevosilla tuppasi olemaan lännensatulat joten niistä piti aina yrittää edes leikkelemällä saada englantilaisen näköisiä.

Ja sitten kirppareilta löytyneitä.

Minulla oli samanlainen kuin tuo musta mutta vain ruunikkona. Ostettu markkinoilta, taisi olla 1986. Keskimmäinen hevonen on samanlainen mikä minulla oli mustana. Ja valkoinen on samanlainen kuin mitä on se minun ensimmäinen hevoseni. Eurolla kappale ovat löytyneet, musta on vähän nuhjuuntunut mutta esimerkiksi tuo valkoinen ei ole leikeissä ollut kun on vielä aivan puhdas sekä jouhet ovat hyväkuntoiset. Kerrassaan ihaniahan nämä on.

Noissa samettipintaisissa hevosissa oli se kiva puoli että niille pystyi vahaliiduilla tekemään merkkejä. Sai sitten persoonallisen näköisiä hevosia.

Osan leluhevosten nimet on vielä mielessä, osa taas unohtuneet täysin. Osa vaihtoi nimeä moneen kertaan. Ihan alussa niitä nimettiin paikallisen ratsastuskoulun sekä muiden paikkakunnan hevosten mukaan. Sitten hevoskirjojen ja Hevoshullun sarjakuvien hevosten mukaan. Lopulta alettiin keksiä nimiä itse. Keksittiin hevosille rodut, sukutaulut ja yksityiskohtaiset kuvaukset luonteenpiirteistä. lehtikuvia tai postikortteja käytettiin "valokuvina". Tehtiin loimia ja muita varusteita. Pitääkin kokeilla jossain vaiheessa vieläkö sorminäppäryys riittää.

Muutama Daisy, Archie ja Spot

Kun noita Daisyaiheisia nettisivuja on tässä tullut muutamiakin lueskeltua niin vasta nyt on älynnyt kuinka monta Daisya minulla itse asiassa onkaan ollut!

Tässä ainoat jotka ovat jäljellä rullalautailijan lisäksi.Ei kyllä hajuakaan ketä nämä ovat. Kumpikaan ei ole Spotin kanssa tullut koska siltä(kin) olin leikannut hiukset polkaksi ja sen tukka oli samoin kuin rullalautailijan koko päässä eikä vain keskijakauksessa ja korvallisilla kuten näillä. Ja kun nyt tarkemmin muistelen niin ratsastajan asussa tämä Daisy lähti uuteen kotiinsa. Vasemmanpuoleinen on saanut hieman "meikkausta" naamaansa (varmaankin pikkusiskolta) ja oikeanpuoleiselta on hiuksia kynitty ja oikea nilkka vaurioitunut. Sininen mekko on lapsena itse tehty, keltainen asu kaikesta päätellen vähän isomman nuken.

Minulla on olleet ainakin ratsastaja- Daisy, ballerina, Spotin ulkoiluttaja, keinun kanssa tullut Daisy ja disko- Daisy. Ratsastajan koko asu on myyty aikoja sitten eteenpäin, samoin lähes kaikki muukin "oheistavara" kuten kampauspöytä. Muutamia vaatteita sentään on tallella: ballerinan tutu ja tossut, sekalainen määrä kenkiä, diskoilijan toppi, keinuja hame ja keinulauta...

Daisyn lemmikit, Archie ja Spot. Kumpikin on kirpparilta ostettuja, ne omat alkuperäiset on tosiaan pistetty aikoinaan eteenpäin. Varsinkin Archie oli LÖYTÖ. Täysin ehjä ja varusteet päälle (no, suka, sanko, ruusuke ja talliluuta puuttui) hintaan 1,50€! Spot on vähän reissussa rähjääntynyt mutta eipä ollut kalliskaan. Oma alkuperäinen Archie oli väritetty "tinneritussilla" mustaksi ja se oli täysveriarabi nimeltään Zorro.

Ja sitten kaksi kirpparilta löytynyttä. Morsian on melko pulipää hunnun alla ja on kaverinkin hiuksia hieman kynitty. Pakkohan nämä oli ostaa kun nin harvoin vastaan tulee ja hintakin oli edullinen.

Allekirjoittanut uppoutuu nyt vähäksi aikaa ennen nukkumaanmenoa netin ihmeelliseen maailmaan.

Skipper ja muutama muu muotinukke

Omia ja siskon leluvarastoja penkoessa vastaan tuli hieman, öh, "tuunattu" Skipper.

Alunalkaen tämä on ollut Hot Stuff Skipper. Youtubesta löytyy mainos. Miten minulla on ihan sellainen todella voimakas mielikuva että täällä tätä Skipperiä myytiin nimellä Super Skipper? Kaula näytää lyhyeltä koska pää oli alunalkaen kiinni sellaisella "tapilla" joka katkeaa hyvin helposti kuten tälle ja monelle 80- luvun puolivälin Barbiellekin on tapahtunut. Tämä oli todella toivottu joululahja vuonna 1985. Tässä on taas monesti mietitty että "ei silloin minun nuoruudessani". Ei enää nykyään taida viidesluokkalaiset leikkiä ollenkaan ja toivoa nukkea leikittäväksi?

Sitten syksyn muotinukkesatoa kirppareilta.

Neljä feikkinukkea. Kaikki kovaa, onttoa muovia. Tutun näköisiä, tämäntyylisiä myytiin halvalla mm. ruokakaupoissa ja huoltoasemilla. Iästä ei mitään hajua, vaatteet vaikuttaa kaikilla tehdastekoisilta. Kahdessa lukee made in Hong Kong mutta siinäpä se. Kolme isoa löytyi kontista euron kappale, pieni torikirppikseltä vähän isommalla hinnalla ( ja kaupantekijäisiksi tuli Fabuland- hahmo Laura Lammas).

Pari onnetonta ilman vaatteita olevaa "Keniä". Eivät ole Mattelin nukkeja, ovatkohan sitten Sindyn vai Steffi Loven poikakavereita? Kirppareiden hintaihmeellisyyksiä taas, nämä todella siistit ja täysin ehjät nuket maksoivat vain 0,50€ samaan aikaan kuin samassa laarissa olevat takkutukkaiset, edellä mainitun Skipperin lailla "kaulavammaiset", mustekynällä sotketut Barbiet/ Sindyt/Steffit/ whatever maksoivat 4-6€.

Ja pari Barbieta, vasemmanpuoleinen 90- luvun alusta ja oikeanpuoleinen sitten jo 2000- luvulta. 90- luvun Barbie oli osa isompaa lelusettiä. Uusi Barbie löytyi kierrätyskeskuksesta alle eurolla.

Ja viimeisimpänä siskon Rockstar Barbie. Korvikset ja sormus hukkuneet, samoin osa vaatteista. Tälle oli myös Rockstar Ken kaveriksi, taitaa vaan olla pistetty jo eteenpäin.

Nukkumaankin pitäisi ruveta pikkuhiljaa mutta pakko laittaa kaksi hyvää Barbie ja yleensä muotinukkeaiheista sivua:

http://www.thebdoll.com/ Suomalainen Barbiesivusto jossa keskustelupalstalla juttelua ja runsaasti linkkejä myös muihin muotinukkeihin liittyen.

http://www.pelulamu.net/katariinan_nukkemaa/index.html Nukkekeräilijän sivusto joka varsinkin Daisyn kohdalla sai monesti toteamaan, hei minulla oli just toi Daisy tai Daisyn asu.

Lomailua lapsuudessa

Tässä Ninnun 70- luvulta, päivää blogia lueskellessa tuli mieleen lapsuuden lomamatkat. Muutama kuva löytyi aiheesta jo skannattunakin joten laitan ne tähän.

Tädin mökillä kesällä -75. Kuvassa näkyvä pehmo- Aku on edelleen tallessa!

Ilmeisesti Kuusamossa kesällä -76 tai -77. Telttailemassa kuitenkin. Ruuat kylmälaukussa, taitettavat matkatuolit (tuo allekirjoittaneen tuolihan siellä taustalla näkyykin). Ei ollut ihmeemmin ylimääräistä viihdykettä mutta hyvin viihdyttiin. Nalle ei ole oma vaan reissussa mukana olleen tuttavaperheen pojan.

My Little Pony Grooming Parlour ja muita ponijuttuja

Jo yli vuosi sitten isommassa poni ja leluhevossetissä mukana ollut Grooming Parlour. Aika lailla kellastunut ja vain hatut oli tallella. Sekä tämän version mukana tullut Kiss Curl joka on todella likainen. Siskolla ja yhdellä lapsuudenkaverilla oli tästä se ensimmäinen versio jossa oli Peachy. Siskon tallista löytyy mystisesti enää vain pohja. Talliksi me tätä lapsena kutsuttiin kun tallissahan ponit elää.

Edellisen postauksen jälkeen mietin mitähän muita poneja tuolla kaverillani oli ja kummasti näinkin unta hänestä sitten yöllä. Emme ole olleet sitten teinivuosien yhteyksissä ja tämä lapsuudenkaveri on jo kuollut. Baby Cotton Candy hänellä oli ainakin. Elävästi muistan kuitenkin serkultaan saamat ulkomaisten ponien ja ponitavaroiden mukana tulleet esitteen. Ja ponit kulki tosiaan mukana kesämökille, metsiin ja uimarannalle uimaan. Sekä niille tehtiin tallit pahvilaatikoihin, ommeltiin ja virkattiin loimia, suitsia, satuloita ja muita tavaroita. Sankkoina oli koulusta saadut fluorimukit (tuolloin 80- luvulla oli kerran viikossa kouluissa ohjelmassa fluorin purskuttelu). Minulla on tallessa yksi tämän kaverin poneille tekemä lierihattu. Kuinkahan paljon nykylapset tekee itse poneille tai muille leluille vaatteita, tavaroita, taloja ja talleja vai onko moinen puuhastelu enää aikuisten harrastus?

Ja sitten kirppareilla vastaan tulleita poneja. Kaamea feikki. Varsinkin nuo hampaat, hrrr...mutta kun kymmenellä sentillä sai niin kyllä tuo leikeissä menee. Vihreään tälläiseen törmäsin toisella kirppiksellä, hintalapussa vaan oli ihan toinen hinta jolla poni jäi sinne.

Kaksi muottikopiofeikkiä G1 ja G3 poneista, näitä on tullut lisäksi vastaan ainakin keltaisina.

Ja paikallisesta lastenvaate ja lelupuodista löytyi tälläinen G3 muottifeikki. Oli myös valkoinen eri posessa oleva mutta se oli jo mennyt kun vihdoin päätin ponit ostaa. Ensimmäinen kerta kun ihan kaupassa on tullut törmättyä muottikopioon.

Ponisaralla kirppareilla on ollut kohtuullisesti löytöjä, Finlaysonin 80- luvun My Little Pony pussilakana 4€ ja - hengari 50 senttiä. Murto- osa esimerkiksi huuto. netin vastaavien hinnoista.

Little Snoopy

Tämänkertainen postaus ei koske Tenavien Ressua vaan kyseessä on Fisher Pricen perässävedettävä koiralelu.

Yksi leluista jollaisen olisin lapsena halunnut mutta en saanut. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. ;)

Poneja, poneja

Vihdoinkin on aikaa istahtaa edes vähäksi aikaa muistelemaan omia vanhoja poneja sekä fiilistelemään viime perjantaista kirppislöytöä.

Lapsuuden ponit jotka ovat vielä jäljellä: Pinwheel, Hopscotch, Lemon Drop, Medley ja Bowtie. Yllättävän hyväkuntoisia kun miettii että näillä on oikeasti leikitty ja Bowtieta lukuunottamatta muut ovat tehneet ruotsinreissunkin. Ovat olleet pihalla, uineet järvessä jne...Harjat, kammat ja rusetit on aikojen saatossa kyllä hävinneet. Onko nykyponit huonompilaatuisia vai leikkiikö lapset rajummin kun monet ihan suht uudetkin ponit on kirppareilla aika kurjassa kunnossa? Ja silloin kun täti oli lapsi pääosassa oli ponit, ei se kaikki oheisrihkama kuten nykyään tuntuu olevan. On linnaa, karusellia, mopoa, lentokonetta (!) ja joukossa ehkä jopa ponikin. Ja ennenwanhaan ponit sai irti taustapahvistaan ilman teräaseita. Olisikohan jossain arkistossa edes joku taustapahvi jäljellä..?

Sitten kirppislöytöihin. Viime perjantaina kävin kaupungilla asioilla töiden jälkeen ja siinä sitten mietin että käynkö kirppareilla vai en. Onneksi kävin sillä Kontista löytyi lauma poneja. Kolme aitoa ja sitten feikkejä.

Ensimmäinen asia mikä lelulaarista pisti silmään oli Daddy Apple Delightin jalat. Ei kun kiireesti lelulaarille (ettei kukaan muu vaan ehdi ensin) ja tadaa lelujen joukosta löytyi myöskin Cherry Sweet ja G3 poni Tink-a-tink-a-too jonka harja sekä häntä on hirmuisena rastamyttynä yhdessä. Matkaan lähti myös lauma feikkejä kun kerran halavalla sai....Iso poni sekä keltainen ja pinkki on ilmiselvästi aitojen ponien muottikopioita, kuten myös drink and wet- varsa. Ensimmäinen kerta kun olen sitten, öh, 90- luvun alkupuolen nähnyt kirpparilla poikaponeja.

Mielenkiintoinen ponisivu Myrskyttären ponisivut josta löytyy tietoa noista feikkiponeistakin.

Enää puuttuu Baby Apple Delight niin koko perhe olisi koossa. Baby Brotherista näkee aika hyvin missä kunnossa suurin osa allekirjoittaneen poneista on. Kummasti nuo "luomivärit" näyttää kuvassa paljon vaaleammalta kuin ne ovat.