torstai 9. helmikuuta 2012

Hevosia

Barbieista ja Daisyistä onkin hyvä jatkaa olennaisesti lapsuuden muotinukkeleikkeihin kuuluneeseen asiaan eli hevosiin. Lapsuuden hevosista minulla on tallella vielä 5, enimmillään niitä oli yli 10 (plus My Little Ponyt kaupan päälle). Vanhimpia en ole vielä ehtinyt kuvaamaan, ensimmäinen minkä olen saanut on sellainen perus samettipintainen. Tummanruunikko väriltään ja se on ostettu markkinoilta joskus 70- luvun loppupuolella.

Tässä kuitenkin uusin lapsuuden hevosista.


Kyprokselta omilla rahoilla ostettu, vuosi oli 1987. Toisen takasen kavio puuttuu, se on aina irronnut tosi helposti kuten monella näillä "nivelletyillä" hevosilla. Kyllä se jossain arkistojen kätköissä on, pitää varmaan liimata pikaliimalla että pysyy mukana. Hevonen tuli vihreässä laatikossa jossa luki Fleur. Olisiko sitten ollut Fleur- muotinuken hevonen? Pitää pikkuisen penkoa kuva- arkistoja, minulla nimittäin on kuva kuinka tämä heppa tyylikkäästi ravaa hotellihuoneen parvekkeella laatikkonsa edessä. Satulaa on hieman saksittu, minua ärsytti suunnattomasti kun näillä leluhevosilla tuppasi olemaan lännensatulat joten niistä piti aina yrittää edes leikkelemällä saada englantilaisen näköisiä.

Ja sitten kirppareilta löytyneitä.


Minulla oli samanlainen kuin tuo musta mutta vain ruunikkona. Ostettu markkinoilta, taisi olla 1986. Keskimmäinen hevonen on samanlainen mikä minulla oli mustana. Ja valkoinen on samanlainen kuin mitä on se minun ensimmäinen hevoseni. Eurolla kappale ovat löytyneet, musta on vähän nuhjuuntunut mutta esimerkiksi tuo valkoinen ei ole leikeissä ollut kun on vielä aivan puhdas sekä jouhet ovat hyväkuntoiset. Kerrassaan ihaniahan nämä on.

Noissa samettipintaisissa hevosissa oli se kiva puoli että niille pystyi vahaliiduilla tekemään merkkejä. Sai sitten persoonallisen näköisiä hevosia.

Osan leluhevosten nimet on vielä mielessä, osa taas unohtuneet täysin. Osa vaihtoi nimeä moneen kertaan. Ihan alussa niitä nimettiin paikallisen ratsastuskoulun sekä muiden paikkakunnan hevosten mukaan. Sitten hevoskirjojen ja Hevoshullun sarjakuvien hevosten mukaan. Lopulta alettiin keksiä nimiä itse. Keksittiin hevosille rodut, sukutaulut ja yksityiskohtaiset kuvaukset luonteenpiirteistä. lehtikuvia tai postikortteja käytettiin "valokuvina". Tehtiin loimia ja muita varusteita. Pitääkin kokeilla jossain vaiheessa vieläkö sorminäppäryys riittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti